Tervetuloa lukemaan Featherin suvun ensimmäistä osaa, toivotan teille hyviä lukuhetkiä tarinan parissa : )

Tässä perinteisessä esittelykuvassa näette Angel Featherin. Hän viihtyy ulkona ja tykkää kasvattaa vihanneksia. Häntä voisi kuvata myös hyvin siistinä ja herkästi innostuvana siminä, jolle perhe on tärkeässä asemassa.

Talo ei ollut valtava, mutta todella houkutteleva suurine ikkunoineen. (Tontti oli yllättävän halpa, joten rahaa jäi todella paljon. Rakastan hankalia alkuja, mutta nyt pääsin helpommalla)

Angel henkäisi syvään astuttuaan ovesta sisään. Talo oli pieni, mutta niin kotoisa ja valoisa. Pitkän reissun jälkeen maatilalta suurkaupunkiin, oli ihanaa tuntea vihdoin olevansa kotona.

Neiti kihisi innostuksesta odotellessaan taksia, joka veisi tämän keskustaan. (Mitä muutakaan voisimme olettaa herkästi innostuvalta henkilöltä) Hän saisi nähdä ensimmäistä kertaa suuria kerrostaloja ja baareja, joita ei tuppukylässä ollutkaan.

Angel säikähti pahanpäiväisesti, kun kuuli jonkun huutavan syyttävästi hänen peräänsä. Tämä oli vain kävellyt ympäri kaupunkia ja ollut täysin omissa ajatuksissaan.

Angel ei halunnut olla törkeä, joten meni miehen luo ja kysyi "kauniisti" : -No! Mitä sä oikee huutelet noi rumasti mul..!!"  Tajuttuaan miehen komeuden, hän päätti olla pilaamatta heti mahdollisuuksiaan räyhäämällä. Myös mies pyysi anteeksi huuteluaan, häneltä vain meni hermo, kun Angel oli kävellyt päin hänen ämpäriään, johon hän oli kerännyt jo monta tuntia kasvimaan herkkuja. Tietenkin ne olivat levinneet tielle :s

Tapahtuma unohtui todella nopeasti ja tilalle saapuivat hymyt ja pienet flirtit. Mies esitteli itsenä Ace Wildeksi. (Repesin, kun vasta pitkän ajan kuluttua huomasin, että lausuin koko ajan "Ase"...   Mitenköhän tuonkin voisi lausua järkevästi..)

"Saisin mä.. koittaa sun hiuksia?" Angel sanoi hempeästi ja hymyili parhainta hymyään. Mies oli ihan myyty. (Minua ärsytti, kun loin Angelin aika hutaisten, ja jostain syystä hänen äänensä oli jäänyt möreimmälle tasolle.. Toivottavasti tämä ei periydy, tai muuten Featherit tunnetaan mörisijöinä o.ö)

Rohkeaa toimintaa. Ei mennyt kauaakaan, kun pari oli jo kiinni toisissaan. Sen on pakko olla rakkautta ensisilmäyksellä! Angel ei olisi ikinä uskonut, että maalaistyttö saisi ensimmäisenä päivänään suurkaupungissa jo komeaa miesseuraa ;)

Päivä oli hujahtanut hetkessä ohi. Angel oli oppinut niin paljon uutta.. varsinkin ihastumisesta. Neiti taisi myös mennä hieman sekaisin, kun vaihtoi valkoisen juhlamekkonsa päälleen ja alkoi tekemään iltapalaa.. Kenestäköhän mahtaa haaveilla?

Angelin harmiksi Acesta ei kuulunut moneen päivään, joten hän päätti mennä töihin ja unohtaa koko jutun, sillä se tuntui vain ahdistavalta olla kotona ja muistella, eikä hänen pienillä säästöillään kauaa eläisi ilman tuloja. Musiikkiuralle haettiin työntekijöitä. Angel soitti heti teatteriin ja sopi työhaastattelun. Onnea vain : )

Angel oli saada sydänkohtauksen kun mieshahmo ilmestyi lasioven taakse. Nainen oli taas ollut ihan ajatuksissaan eikä tajunnut heti, mistä oli kysymys. Mies koputti lasia ja hymyili. Meni tovi, kunnes Angel tajusi, se oli Ace! "Ei voi olla totta!" Hän hihkaisi ja ryntäsi avaamaan oven.

"Arvaa vaa mitä mä tein saadakseni sun osotteen tietooni." Mies sanoi ja laittoi kätensä Angelin olkapäälle hennosti. "Kerro. Haluun tietää." Tyttö alkoi vaatia. "Ööh.. n-no.. Mä menin tutkimaan salaa väestönrekisteriä ja siellä oli sun osote."

Nyt se oli tehtävä, Angel päätti. Hän ei halunnut päästää miestä enää käsistään. Angel sulki silmänsä, koska ei olisi muuten kehdannut sanoa sitä. "Mä taidan olla rakastunut suhun" Hän sanoi niin nopeasti, että siitä oli vaikea saada selvää.

Ace kyllä ymmärsi täysin, ja tämä rakkauden tunnustus riitti hänelle ja hän suorastaan hyökkäsi Angelin huuliin ja oli antaa tälle jo kolmannen kerran sydänkohtauksen, myös sen takia, että tällä oli silmät vielä kiinni, eikä tiennyt mitään yllätyshyökkäyksestä. : )

 

 

Ensimmäisestä osasta tuli TODELLA lyhyt, koska kuvittelin kirjoittavani pätkissä, mutta en löytänyt nappulaa, josta voisi tallentaa julkaisematta tekstiä. Seuraavista osista tulee paljon pidempia. Rakkaat lukijat pistäkää kommenttia. Kirjoitan tätä nimittäin myös, koska haluan kehittyä kirjoittajana, joten kertokaa rehellisesti, jos jokin ärsytti teitä kirjoitustyylissäni.